Son valamis!

Mää tein sen! Sain taulun valmiiksi! Ei ois muuten vielä lähellekään valmis, mutta jätin open komennot huomiotta ja tein tuota sillä mentaliteetilla, että minä tulen sen kanssa elämään, ei ope, teen siis sellaisen josta ite tykkään.

Tällainen siitä sitten tuli.

Musta tuntuu, että se ope ei kauheesti tykkää musta. Mä nimittäin ajattelen omilla aivoillani. Meidän kuviksen ope on vähän sitä sorttia, että päättää kaiken ja kaikki pitää tehä just siten, miten ope haluaa ja omaa mielikuvitusta ei kauheasti saa tunneilla käyttää. Tai sitten se on mun mielikuvitusta, mutta silti. Taiteilijaa ärsyttää jos joku tulee puuttumaan, kun on jo täysin selvä visio! Olen maalannut öljyväreillä monta vuotta ja tasan rikon niitä periteisiä sääntöjä, jos mun mielestä se näyttää paremmalta jotenkin muuten. 

Öljyvärimaalauksenhan tulisi olla "peittävää maalausta" eli maalauspohja ei saisi kuultaa läpi. Tuon taulun taivaassa kaikki tuo vaalea on sitä kangasta. Se vain yksinkertaisesti näyttää noin paremmalta, kuin tukkoon maalattuna. Kuulemma tuota sääntöä saa rikkoa vain edistyneemmät maalaajat. Noh, päättelin, että neljän vuoden maalauskokemus tekee musta jo edistyneemän ja rikoin sääntöä. Maalaus on mulle rakas harrastus ja koska se todellakin olen minä, joka niiden taulujen kanssa elää, niin teen oman pääni mukaan jos joku toinen keino antaa mun silmää miellyttävämmän lopputuloksen. 

Tuo on mun mielestä valmis ja hieno, ei mulle ole niin hirveesti väliä tykkääkö ope. Kuviksen numero ei ole mun tulevaisuuden kannalta niin tärkeä.