Jäälin uima-allasbileet ja tekojärvi.
Vaan milloinkas mua olisi pieni keli haitannut keikalla? Osa tuntui murjottavan, kun kengät ja vaatteet kastui ja osa heitti kengät pois ja tanssi rapakossa avojaloin, minä vedin skottiruutukumpparit jalkaan ja ostin keikan jälkeen sateen lakattua Sonata Arctican 15-vuotis synttärien Ecliptica hupparin ja annoin läpimärän ja viereisen känniääliön oluella kuorruttaman äidin mukana kotiin.
Pahoittelen, että kuvat on mallia "Tony ja ne neljä muuta jätkää". :D
Sonata Aloitti vahvasti Wolves die youngilla ja samaa tykitystä jatkui keikan loppuun saakka. Muutama hiljentyminenkin mahtui mukaan, mikä sopi minulle joka kirjaimellisesti hyppi oikein mainiosti, koska sai hetken vetää henkeä. En vain osaa olla aloillani Sonatan keikoilla, ikinä.
Väliin Tony spiikkasi tyypilliseen tapaansa havaintoja säästä ja nimesi JCR:n Jäälin uima-allasbileiksi.
Tony ja ne neljä muuta jätkää.
Kaverilleni tämä oli ensimmäinen Sonata keikka ja ensimmäinen rock keikka, mutta mulla taisi silti olla kovempi meno. Tai ehkä se oli juuri siksi, olen jo päässyt yli siitä hämmennyksestä, että olenko oikeasti Sonatan keikalla ja tiedän, että luvassa on loistava show. Sonata ei pettänyt odotuksia tälläkään kertaa. Kaverini myös kiilattiin pois eturivistä, minä sain pidettyä paikkani, koska olen kokemuksesta oppinut, että älä ikinä päästä irti kaiteesta. Kiilasin myös arvon känniääliön pois eturivistä hänen hetkellisesti menettäessään tasapainonsa ja kiskoin kaverini takaisin. Sonatan keikoilla on hullu meno, kerran olen lähtenyt pää verta vuotaen. Nyt on vain ääni hieman käheänä, koska osasin sanat kaikkiin muihin, paitsi kappaleisiin 5 ja 11 ja sen mukaisesti myös lauloin mukana.
Tony <3 On se vaan ihana.
Tähän on hyvä päättää raportti Oulun yöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti