Taas yksi viiva ylitetty. Sanamäärä, joka täytyy kirjoittaa minimisanamäärän saavuttamiseksi on 317 sanan päässä kolminumeroisesta. Kyllä tämä oikeasti ehkä valmistuu! On tämä ollut työmaa ja vielä on sarkaa jäljellä.
Vaan on tämä ollut haastavuutensa lisäksi myös erittäin palkitseva prosessi. Olen saanut tutkia lempikirjailijani teoksia ja ymmärrän niitä nyt paljon syvällisemmin kuin ennen ja löydän niistä ihan uusia puolia ja toisaalta on ollut ihanaa huomata, että saan kasaan yli 6000 sanaa tekstiä melko kivuttomasti. Ainakin ilman henkistä kipua, fyysistä kyllä on riittänyt.
Nyt alkaa tulla se piste että meinaa tökätä ja selaan kirjoja ja muistiinpanojani, siinä toivossa, että löytäisin jonkun näkökulman, johon en ole vielä tarttunut. Kokonaissanamäärä tällä hetkellä on 6184/7500-8000 sanaa. Lupaan ja vannon, rakkaat lukijat, että sunnuntai-iltana minulla on tiedosto, jossa on vähintään 7500 sanaa.
Samalla olen myös valmistellut joulua. Leivoin tänään noin kilon verran vaaleita pipareita ja viime viikolla leivottiin tummia pipareita porukalla. Maanantaina lähden vanhemmilleni ja viimeistelen tämän kandihirviön siellä, sekä leivon mahdollisesti vielä pullaa jouluksi. Lahjojakin pitäisi vilä pari paketoida. Olen tehnyt veljentytölleni käsin joululahjaa, mutta koska käteni otti ja meni rikki on äitini tehnyt sen loppuun ja minä saan vain paketoida. Saatte kuvan siitä, kunhan se on annettu. lapsi itse ei nettiä käytä, mutta joululahjoja ei kuulu näyttää etukäteen. Myös kummipojan ja hänen isosiskonsa lahjat odottavat vielä paketointia ja antamista. Saanen ne ujutettua salassa lasten äidille Phoenixille, kunhan pääsemme maailmanparannus- ja angstisubeille ensi viikolla.
The joulukalenteria mukaillen It's hard to be an enkunopiskelija.
Palataan asiaan vielä ennen joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti