maanantai 18. maaliskuuta 2019

Ensi-ilta: Peppi Pitkätossu -musiikkinäytelmä

Astrid Lindgrenin luoma räväkkä Peppi Pitkätossu on maailman vahvin tyttö, joka kasvattaa itse itsensä ja asuu Huvikummussa, mutta ei yksin: Herra Tossavainen Pikku-Ukko asuvat siellä myös. Tässä on näytelmä, josta saa lapsille hienon ensikosketuksen teatteriin. Se on sopivan lyhyt, pirteä, tapahtumarikas ja Peppi on hahmona lapsille hyvin tuttu.

Näytelmän (ohjaus: Merja Larivaara) jaksaa katsoa myös aikuinen, eikä mukaan tarvita edes sitä lasta. Peppi (Meeri Toivonen) on monelle sukupolvelle tuttu ja rakas hahmo. Minä en ole koskaan ollut hirveä Peppi-fani, mutta näytelmässä oli paljon tuttuja asioita ja paljon sellaista, jota en ollut muistanutkaan. Peppi on juuri niin pirteä ja kuriton kuin hän on aina ollut.

Peppi (Meeri Toivonen) ja Herra Tossavainen (Marona Awdishou) (c) Jussi Tuokkola


Lapsille näytelmä on myös sopivan hurja. Myönnän salakuunnelleeni lasten puheita ja monia tuntui hieman jännittäneen aina välillä. Mutta sehän tekee teatterista mitä se on, katsoja kokee parissa tunnissa koko tunteiden kirjon. Näytelmä on täynnä lämminhenkistä huumoria, joka puree myös aikuiseen yleisöön ja vauhtia riittää. Lavalla nähdään niin Huvikumpu kuin sirkus, krokotiili ja (ainakin lasten mielestä) hurjia merirosvojakin (oli ne hurjia, oikeasti). Näytelmä on myös rakennettu ovelasti siten, että aikuinen ja lapsi nauravat samassa kohdassa, mutta hieman eri asioille. Peppi laittaa lavalla tuulemaan ja saattaa aikuiset tylsine kaavoineen naurunalaiseksi lämminhenkisellä tavalla. Se herättää ajattelemaan olisko elämä parempaa, jos iakuiset eivät aina pingottaisi? Olisi varmaan. Lasten tapaan Peppi ei välitä mitä kukaan ajattelee hänestä ja on oma valloittava itsensä.

Jos viikon ensimmäinen ensi-ilta Pohjoisesta Tuulee olikin synkkä ja pelkistetty Peppi on sen täysi vastakohta. Näytelmässä värejä ja mielikuvistusta riittää. Huvikumpu on juuri niin ihana vanha ja erikoinen, kuin sen kirjojen perusteella voisi olettaa olevan ja puvustus on mitä mielikuvituksellisin ja värikkäin. Varsinkin Pikku-Ukko (Jouni Uosukainen) ja Herra Tossavainen (Marona Awdishou, 9) olivat valloittavia. Näytelmän puvustuksessa ja lavastuksessa virkkuukoukku on saanut heilua ahkerasti ja lopputulos on aivan upea. Nostan fiktiivistä hattuani, hirveä urakka virkata niin monta neliötä.
Etualalla: Kapteeni Pitkätossu (Janne Raudaskoski) ja Peppi (Meeri Toivonen) (c) Jussi Tuokkola
Suuren näyttämön lavaa käytettiin taas hyödyksi erittäin monin tavoin ja se toimi. En jaksa ikinä lakata ihmettelemästä miten moneen sama lava taipuu yhdessä näytelmässä. Kaikki kunnia lavastajille ja näyttämömiehille, jotka laittavat homman toimimaan. Puvustus oli taas kerran erittäin hieno. Puvut olivat hauskoja, värikkäitä ja niiden toteutus on mahtava. Ihan mahtavaa, että oikeastaan kaikki tehdään käsityönä. Tähän näytelmään puvut suunnitteli Riitta Röpelinen.

Kaikkein pienimille näytelmä voi paikoin olla hurja, mutta noin kuusivuotiaat sen varmasti jo jaksavat ja uskaltavat katsoa. Kuten olen jo maininnut, jos haluatte lapsillenne ensimmäisen teatterikokemuksen, Peppi on erittäin hyvä valinta! Paikalle voi hyvin tulla myös ilman lasta, sillä vaikka tämä periaatteessa onkin lapsille suunnattu siinä on huumoria myös aikuisille ja aikuiset osaavat arvostaa siinä eri asioita.

Lippuja myy Ticketmaster ja Teatterin lippupalvelu hintaan 23€/27€/20€ ja saatavilla on myös perhepaketteja.

                                                      Traileri: Oulun teatterin YouTube.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti