maanantai 6. heinäkuuta 2015

Uncle Alice

Kuten lupasin, pidempi postaus Alice Cooperin keikalta. Olihan se uskomaton esitys. Olen käynyt keikoilla pienen ikäni aikana hyvin paljon ja voin aivan rehellisesti sanoa, että yksikään niistä ei ole ollut näin hyvä.

Keikka alkoi Stevenin introlla ja sen päätteeksi kangas tippui alas ja bändi (ilman Alicea vielä) paljastui sen takaa. Siitä lähti heti Hello Hooray ja Alice käveli lavalle. Olin aika hyvin osannut arvata mitä biisejä Alice vetää, oikeastaan vain tribuutit kuolleille muusikoille ja Wicked young man olivat sellaisia joita en osannut odottaa.



Alice <3 Voin sanoa, että vähän meinasi mennä jalat heikoiksi, kun herra tuli tuohon eteen laulamaan.

Minun Alice. Minun.

Yksi lempikuvistani ikinä.







Nita Strauss. Loistava kitaristi.


                                                        Ryan, Chuck, Nita, Tommy
Alice ja Alice. Mr. Lordin käärme sopivasti nimetty Aliceksi pääsi myös lavalle.



                                                        Tästä kuvasta tykkään ihan erityisesti


Wicked young man



Tästä takista tiesi heti mitä on tulossa. Feed my Frankenstein!



Bingo. Tämän kaverin toimintamekanismi olis jännä tietää.



Keikka loppui School's outiin ja Alice onnistui järjestään kunnon bileet. Lavalta nakattiin yleisöön jätti-ilmapalloja, höyheniä, saippuakuplat, konfetit ja jotkut kiiltävät nauhat mitä lie alumiinifoliota olleet lensi ja yleisö hyppi ylös alas ja hurrasi Michael Monroen hypellessä lavalle ja tyypit veti hulluja sooloja. Ihan mieletöntä. Ei sanoilla voi kuvata sitä tunnelmaa joka siellä vallitsi. Jotenkin niin epätodellinen fiilis jäi itselle siitä, että oonko mä oikeasti just ollut mun kaikkien aikojen lempiartistini (tai no, jaettu ykkössija Tarjan kanssa) keikalla eturivissä ja tapahtuuko tää kaikki nyt ihan todella. Sitten vielä se hyvänä kakkosena tuleva Michael Monroe samalle lavalle niin eihän sen täydellisempää iltaa voi olla!

Huh... Voisin jaaritella tästä keikasta vaikka romaanin, mutta ehkä jätän teidät näiden kuvien kanssa olemaan kateellisia. :P

Kyllä muuten huomasi heti, että on parempi kamera kuin ennen. Yleensä ottamistani kuvista on tänne ollut helppo laittaa tietyt, sillä niitä onnistuneita on ehkä kourallinen ja nekin suhteellisen rakeisia varsinkin jos on tarttenut zoomia. Nyt mulla on varmaan lähemmäs 100 joista sai arpoa, että mitkä laittais, kun epäonnistuneita on se kourallinen. :D

Jouduin myös tappeluun. Billion Dollar Babiesin aikana, kun Alice heitteli yleisöön rekvisiittaa joku känninen urpo, mua puolitoista päätä pitempi alkoi runnoa ja repiä mua pois paikaltani. Siis oikeasti tuli väkivallalla päälle. Minähän olen normaalisti suhteellisen rauhellinen, mutta tuossa kohtaa kuohahti yli, kun olin 8 tuntia odottanut keikan alkua auringonpaisteessa uskaltamatta edes juoda mitään ettei tarvitse lähteä mihinkään.

Roikuin siis turva-aidassa minkä kykenin ja potkin kyseistä urpoa sääriin ja polviin ja talloin varpaille ja lopulta iskemällä kyynärpään tyypin siihen käteen jolla hän koetti myös pitää aidasta kiinni, hän luovutti ja sain pitää paikkani. Vähän meinasi hirvittää, että tuleeko mulle nyt oikeasti turpaan, mutta ei tullut. Käsivarsi, lonkka, polvi ja kylki oli muutaman päivän melkoisen kipeät, mutta oli se sen arvoista. Minä kun sain vielä Tommyn plektran ja Billion dollar babies setelin joita urpo koetti saada kiinni. Muahahaha.

Mä niin kehystän nämä. :D
 
Lopuksi vielä alicen settilista. Erittäin kova setti.
Hello Hooray (Judy Collins cover)
Hoouse of Fire
No More Mr. Nice Guy
Under My Wheels
I'll Bite Your Face Off
Billion Dollar Babies
Lost in America
Hey Stoopid
Dirty Diamonds
Welcome To My Nightmare
Go To Hell
Wicked Young Man
He's Back (The Man Behind The Mask)
Feed My Frankenstein
I Love The Dead
Break On Through (To The Other Side) (Doors cover)
Revolution (Beatles cover)
Foxy Lady (Jimi Hendrix cover)
My Generation (The Who cover)
I'm Eighteen
Poison
Encore: School's Out (duetto Michael Monroen kanssa)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti