maanantai 3. joulukuuta 2018

Tavoitteena she-hulk

Iltaa, olisiko teillä hetki aikaa puhua skolioosista? Ai on. Hyvä!

Skolioosi, tuo viheliäinen vaiva on ollut seuralaiseni syntymästäni saakka. Heille, jotka eivät tiedä on skolioosi siis selkärangan sivusuuntainen mutka. Minulla sen kaverina on lievä kyfoosi (toinen lapani on ulompana kuin toinen) ja nikamat, joista puuttuu paloja. Olen käynyt elämäni aikana röntgenissä noin 40 kertaa, magneettikuvia on otettu, fysioterapiaa on saatu jo vauvana, on seurattu, tutkittu ja tökitty, epäilty hermovaurioita ja saatu epikriisejä kansiollinen.

Osin tähän vedoten olen aina elänyt aika rauhallisesti. En harrasta hullua riekkumista, suurin revittelyni on moshaaminen. Viime vuosina olen lihonut 10 kiloa ylipainoiseksi ja alkanut kärsiä pahoista selkäjumeista, koska istun tietokoneella ja huonossa asennossa luentosaleissa niin paljon. Minua on aina varoiteltu, että älä nosta painoja, älä laita painoa selälle, älä tee kiertoja, älä tee sitä ja älä tee tätä. Nyt olen alkanut nostaa painoja ja tehdä kaikkea sitä mistä on sanottu, että varovasti. Ei, minulla ei ole personal traineria, eikä aavistustakaan mitä olen tekemässä. Tai haluanko minä edes pudottaa painoa vai saada lihaksia?

Tämä on alku mun matkassa terveellisempään elämään. Ensimmäinen tavoite olisi jouluun mennessä saada käsipainoihin 10kg nykyisen 4kg sijaan ja pudottaa 3kg painoa. Tulette saamaan jatkossakin päivityksiä treenaamisesta rikkinäisen selän kanssa.