Viimeinen koulutarvike

Totesin, että ei kouluvälineet tule mahtumaan rakkaaseen brittilippureppuuni, joten suuntasin laukkukaupoille. Kärkkäiseltä löytyi tosi kiva _punainen_ uskokaa tai älkää, laukku alle 12 eurolla. Senhän mä sitten ostin.

Siihen mahtuu koko elämä ja taskuja on niin paljon että niihin eksyy pieni ihminen. Tuunasin sitä sitten Nightwish ja Michael Monroe Horns and halos logo merkeillä. Vielä ois jossai Black Sabbath ja toinen Monroe merkki, kunhan vain muistaisin mihin laitoin ne... Muisti on hyvä mutta välillä lyhyt.

Huomenna lähden intoa puhkuen yliopistolle ensimmäistä kertaa opiskelijana. Sisäinen Hermioneno herää. Nyt koetan osata nukkua, vaikka jännittää ja oon ihan innoissani. Fuksivuosi here I come!

Valmiina ekaluokkaan

Maanantaina se sitten alkaa. Ensimmäinen vuosi yliopistossa. Mulla on jo kouluvarusteet valmiina. Vielä pitäisi siivota työpöytä ja nostaa työtuoli takaisin istumakorkeuteen, kun muutossa keväällä laitettiin se mahdollisimman pieneen tilaan.

Pöllökansio papereille, Vallilan penaali, kana ja norsu vihkot ja Nalle Puh kalenteri sekä luotettu hajoamaisillaan oleva Union Jack reppuni.

Lisäksi mukaan tarttui lempikirhailijani J.K. Rowlingin pseudonyymillä Robert Galbraith kirjoittama Silkkiäistoukka. Jatkoa Käen kutsulle, joka mulla on nyt kesken. En malta odottaa, että pääsen tuohon käsiksi.

Gootti meni metsään #2

Kosotädille vastauksena, että meinasi itseäkin kyllä naurattaa se oma loikkiminen jälkeenpäin rnrmmän, kuin olisi ehkä pitänyt.

Tänään otin kuitenkin uusiksi. Menestys! Jälleen kerran gootisti hautausmaan takana mättäässä päälläni pinkit kumpparit ja lehmäpipo ylläni poimin mustikoita. Isoja kuin mitkäkin. Siskoni tuumasikin, että hyvät lannoitteethan siellä on. Huono vitsi, mutta silti niin hauska.

Vajaa jogurttiämpärillinen tuli. Niistä teen sopan. :) Huomenna uusiksi jos perseid(i)en (taas huono vitsi. Anteeksi, lopetan) katselu yöltä ja huomiselta pyöräreissulta Kiiminkiin pakasterasioiden ostoon ja takaisin, suinkin jaksan.

Gootti meni metsään

Meni metsään vähän useammassakin mielessä. Lähdin nohevana poimimaan mustikoita tätini neuvomalle apajalle. Tai ainakin yritin. Hyvin gootisti tarvoin skottiruudullisissa pinkeissä saappaissani hautausmaan viertä ja lopputuloksena totesin että oon väärällä puolella hautausmaata. Noh eipä hätää, tuossa menee polku, siitä pääsee ympäri.  Aivan...

Seuraava kohtaus voisi olla suoraan Monty Pythonista. Kuvitelkaa olevanne erittäin pahasti pörriäiskammoinen ja joutuvanne keskelle kimalaisparvea. Niitä oli kaikkialla. Ensin näin yhden, sitten toisen ja aloin huomaamaan niitä kaikkialla ympärilläni mättäissä. Yksi ajatus: Pesä. Onneksi olin siellä metsässä yksin. Kuvitelkaa nyt gootti juoksemassa jogurttiämpärit villisti heiluen takaisin kohti pyörää. Naurattais jos ei itkettäis pelkästä pakokauhusta.

Pyörälle päästyäni huomasin toisen polun. Menee väärään suuntaan, mutta ehkä siellä on mustikoita. Juu ei. Hirvikärpäsiä! Ja gootti (melko iso huppuisessa hupparissa)juoksee jälleen. Tunnustin tappioni ja palasin kotiin laatimaan sotasuunnitelmaa huomiselle uudelle yritykselle. 

Pisteenä iin päälle vielä: mun kasvimaani antimet! Porkkana ja nauris.

Taidan viihdyttää itseäni Fry and Lauriella loppuyön.https://youtu.be/fqCha93nBTU

Koitelinkoski

Eilen oli aika upea päivä, joten päätin pakata kuvausvehkeet ja suunnata Koitelinkoskille testaamaan virtaavan veden kuvausta. Vielä täytyy harjoitella ja opetella patemmat säädöt, mutta mielestäni ihan onnistuneita otoksia jo. :) Koitelista löytyi myös salaman iskemä puoleksi kelottunut puu. Jos ikinä ajatte Kiimingin läpi suosittelen poikkeamaan.