Uudet ja semiuudet välineet!

Kesä ja aika aloittaa taas vaihteeksi se liikunta tosissaan. Kaivoin siis kaapista nämä...

 

...vanhat rullaluistimeni, suojat ja kävelysauvat, joilla ehkä voisin pysyä jopa pystyssä.

 

Ostettiin isän kans mulle myös tällaiset kivat kapineet.

Kaksi kappaletta 3kg kahvakuulia. Kyllä nyt kelpaa ihmisen kuntoilla ja ehkä pienentää tätä mahaa viimein tosissaan, kun on välineet kunnossa! Näiden lisäksihän mulla on vielä pyörä, hyppynaru, ravistettava käsipaino, normaali käsipaino ja lenkkarit.

 

Ainoa vaan, että tänään tämä "tauti" otti uuden muodon. Kävin reipastahtisella lenkillä, ja kaikki ne paikat joista hikoilin, oli sen jälkeen täynnä punaista nokkosihottumaa. Näemmä siis vain ruoka ei aiheuta sitä oiretta, vaan myös hikoilu ja ties mikä muu, joka ei vain ole vielä selvinnyt :( Noh... Huomenna terveyskeskukseen verikokeisiin, torstaina lääkäri soittaa ja sen jälkeen varmaan tosiaan vielä allergialääkärille. Olen nyt 3 päivän kortisonikuurilla (huomenna loppuu) ja allergialääkettä saan käyttää tupla-annostuksella tarpeen vaatiessa.

 

En silti aio lopettaa kuntoilua, se iho-oire voi puhjeta, mut mulle ois nyt tärkeämpää saada nuo selkä ja vatsalihakset kuntoon, että skolioosista johtuvat selkäkivut vähenisi ja muutenkin jaksaisi paremmin. Jätän ehkä hölkän, pyöräilyn yms, väliin, mutta aion silti tehdä lihaskuntoa. Ja huomenna käyn testaamassa osaanko vielä rullaluistella.

Ei suju

Mun laihdutus ei etene! Mittasin äsken vatsanympäryksen, reidet ja käsivarren, että osaan seurata vähän miten paljon oikeastaan laihdun... Tiedänn, että oon laihduttanut vasta muutaman viikon, mutta tuntuu että missään ei näy mitään. Salilla jaksan jo vähän isommilla painoilla, mutta that's it. Muuta kehitystä en näe. Kävin äsken puntarilla suihkun jälkeen, se näyttä 54.6 (oon syönyt tänään kunnolla, että se ei kerro ihan totuutta) mutta se näyttää enemmän kuin aloittaessa.

Nyt alan tähän ihan kunnolla, en vain käy kerran viikossa salilla ja istu loppuviikkoa paikallani. Luovuin äsken limsasta ja karkeista luovun kunhan tuo suklaalevyn loppu on tuhottu. Mulla on vähän sitä ongelmaa, voin myöntää, että mulla menee aina vähän äärimmäisyyksiin ja saatan tulla lähes pakkomielteiseksi jostakin asiasta. Lupasin äsken Hennalle pitäväni laihdutukseni terveenä ja Henna lupasi potkia perseelle jos tämä menee epäterveeksi ja pakkomielteiseksi.

Tänään ehdin vielä maalata muuten tämän. Ope sanoi kaikista töistäni vain, että osaan maalata ja ihan kivoja joo... :D

Kirjovirkkausta

Tai ainakin surkea yritys opetella. Virkkasin eilen pari raneketta. Toisessa olisi pitänyt olla pääkallo, mutta siinä on muodoton läntti, joten en kehtaa esitellä sitä. Toisessa lukee OZZY ja se on tässä.

Pitää yrittää vielä tehdä ehkä neulomalla hienompi ozzy ranneke. 

Maaginen 1000 kävijää on tullut täyteen ja se tuhannes kävijä oli Anneli. Saat palkinnoksi villasukat. Ilmoitatko kokosi ja yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen tuisku94@gmail.com.

Nyt on uusi vuosi ja sen kunniaksi laitan taas syömiseni ruotuun. Kävin äsken vaa'alla ja vaaka sanoi lukean 52,6. Luulin, että joulun aikana olisi tullut ihan kauheasti lisää, mutta en ole edes siinä samassa painossa, kuin pudotukseen lähtiessäni!  Tässä kaikille kanssa kuntoilijoille ihan loistavaa treeni musaa ja loisto musaa vaikkei kuntoiliskaan. I don't wanna stop

Tuo on kyllä ihan ihme mies. Kaikkien fysiikan lakien mukaan Ozzyn kuuluisi jo olla kuollut. On se vetänyt alkoholia ja huumeita ja lääkkeitä sen verran hartaasti sekaisin ja ollut radalla koko 70-luvun. Aloitti juomisen siinä 18 vuotiaana ja lopetti päälle 50 vuotiaana. Silti se on edelleen hengissä 64 vuotiaana, kun kaikki kuoli ympäriltä joskus 70-80 luvuilla.. Onneksi Ozzy on nyt ollut selvänä jo noin vuosikymmenen ja on elämänsä kunnossa. Ozzy on ollut naimisissa yli 30 vuotta, viiden lapsen isä ja isoisä muutamalle lapselle, kiertää edelleen maailmaa keikkailemassa. Ja on siinäkin paremmassa kunnossa, kuin aikoihin pitkälti juuri selvyytensä ansiosta. Itse näin Ozzyn livenä viime toukokuussa ja konsertti oli aivan loistava. Myös media ylisti kyseistä keikkaa Ozzyn parhaaksi vuosiin.

EDIT: Posti toi mulle äsken vielä yhden joululahjan.

Tarja Falling awake paita! 

Läikuva

Paidan mukana tuli nimmarikortti. Pitää koettaa kaivaa tuolle kehykset jostain. Sitten ois 4 nimmaria seinillä ja 6 levyissä :D

Pitäis joskus ottaa kuvaa mun rock kama kokoelmasta teille. Jos sitä vaikka tässä päivän mittaan innostuis kuvailemaan. Tosin pari elämänkertaa on tällä hetkellä mun rehtorilla lainassa :D

Muutos!

Nyt se tapahtuu. Elämänmuutos! Haluan laihtua ja päätin, että en enää vain kitise asiasta vaan raahaan perseeni lenkille ja alan katsoa mitä suuhuni lapan. En ole painooni, ulkonäkööni ja painoindeksiini tyytyväinen, eli asialle on siis loogisesti tehtävä jotain. Puntari näytti 53.0 kg äsken. Painoindeksi 23,22.  Haluaisin lakkiaisissani näyttää hyvältä. Puoli vuotta aikaa karistaa muutama kilo. Kunhan tää flunssa paranee niin otan tän homman tosissani. Nyt vaan kävelylenkkejä koiran kanssa ja jään bussista pois pysäkkiä aiemmin tai myöhemmin. Ei väliä, mun normi pysäkki on siinä keskellä.

Mä syön tosi oudosti. Välillä on koko ajan nälkä ja välillä ei tee mieli syödä mitään. kait ne on jotenkin liitoksissa toisiinsa. Tänään taas huomasin, että en ole syönyt lähes vuorokauteen mitään ja se nälkä iski sitten kaupungilla sellaisena, että oikeasti tuli jo huono olo. Pitäis saada joku järki tähän hommaan. Oon vähän kaikki tai ei mitään ihminen... Nyt tavoite olis saada tammikuuhun mennessä tuo 3 kiloa pois. Se on ihan mahdollista. Laihduin kesällä siellä Englannissa muutaman kilon kolmessa viikossa, ei ole muuten tullut se takaisin kokonaan vieläkään, kun söin fiksusti (pelkkää roskaruokaa ja vaaleaa leipää lähinnä, mutta ei tehnyt mieli syödä sitä paljoa koska mun keho ei vain tykkää rasvaisesta ruuasta. Tulee huono-olo) ja liikuin paljon.

Kohta on taas joulu. Se ei onneksi tuota mulle ikinä ongelmia. Mä en vaan saata syödä paljon kerralla. En vaan yksinkertaisesti pysty. Syön yleensä aika pieniä annoksia, mut pakko syödä sit vähän useammin. En tiiä mikä siinä on, mut mä en yksinkertaisesti saa alas kuin yhden annoksen. Ja sekin mulla jouluna perinteisestis isäktää yhden perunan, pari siivua kinkkua ja vähän lohta. Sukulaiset vähän vitsailee mulle siitä kun en välillä meinaa jaksaa sitäkään.

Vosi joku päivä laittaa kuvaa, mistä näkyy se miltä mä oikeesti näytän, mut laitan nyt tässä vaiheessa tän eilen otetun.

kuumeinen kitaristi. Kitaran nimi on Steven.

Alkaa mennä hermo tähän sairasteluun. Tänään tuli selväksi, kuinka paljon onkaan niistänyt. Astetta kovempi nenäverenvuoto kertoi asian aika hyvin. Niin ja kurjuuden maksimoimisessa auttaa se, että nyt on koeviikko! Arvataa olenko lukenut? Juu en. Pitäis varmaan saksaa vähän kertailla. uskonto ja psykologia nyt menee lukemattakin. Opin kuuntelemalla ja olen koittanut kuunnella tunneilla. Biologia vähän jännittää meneekö läpi. Oli aika mielenkiintoinen fiilis risteyttää paperilla intermediaarisesti (tai jotain sinne päin) vaaleankeltaisia röllipeikkoja kuumeessa ja kiinnostuksen ja jaksamisen taso sillä hetkellä pyöreä nolla.

Nyt mä lähden nukkuun ja paranteleen flunssaani... Öitä